1 Ongelmanmäärittely: Tunnista uhka

Digitaalinen maisema muuttuu jatkuvasti, mutta viime vuosina muutos on ollut dramaattinen. Tekoälymössö uhkaa hukuttaa laadukkaan sisällön ja syödä kuluttajien luottamusta, ja bottiliikenteen erottaminen oikeasta haastaa niin markkinoijaa kuin kuluttajaakin.

Mitä on ”Tekoälymössö” (AI Slop)?

Mössö, möhnä, sloppi tai puuro, AI Slop tarkoittaa nopeasti, halvalla ja usein massatuotettua, tekoälyllä luotua sisältöä. Se on sisällöltään pinnallista, itseään toistavaa ja usein vain avainsanoja pursuavaa ja yleistävää tekstiä, joka ei tarjoa lukijalle aitoa arvoa tai uutta tietoa.

Miksi se on ongelma?

1. Sisällön hukkuminen: Internet täyttyy nopeasti merkityksettömällä puurolla joka tekee aidosti hyvän sisällön löytämisestä entistä vaikeampaa.
2. Luottamuksen heikkeneminen: Kun käyttäjät törmäävät toistuvasti heikkolaatuiseen, tekoälyltä haiskahtavaan sisältöön, heidän luottamuksensa myös asiantuntijoiden luomaan sisältöön heikkenee.
3. Hakukonenäkyvyys: Hakukonejätit, etunenässä Google, ovat jo ilmoittaneet ja käytännössäkin osoittaneet rankaisevansa massatuotettua, heikkolaatuista sisältöä. Laadukkaan sisällön hukuttaa nyt sekä kilpailijoiden laatu että bottien massamäärä.

”Dead Internet Theory”: Myytti, jossa on nykyään hitusen perää

Dead Internet Theory (DIT) oli alun perin salaliittoteoria, joka levisi internetin syvemmissä nurkissa. Sen perusajatus on dramaattinen: teorian mukaan suurin osa internetistä – erityisesti sosiaalisessa mediassa – ei enää koostu aidoista ihmisistä ja heidän luomastaan sisällöstä, vaan bottien toiminnasta ja algoritmien orkestroimasta näennäisestä toiminnasta. Teoria itsessään ei ole totta siinä mittakaavassa kuin sen kiihkeimmät kannattajat uskovat, joten voit riisua nyt foliohattusi ilman pelkoa.

Miksi se on silti relevantti markkinoinnissa?

Vaikka DIT on vain salaliittoteoria, viimeaikoina se on alkanut heijastelemaan aitoa ja kasvavaa huolta: bottiliikenteen ja tekoälyllä luodun sisällön määrä on kieltämättä kasvanut netissä räjähdysmäisesti.

Internetin liikenteestä merkittävä osa koostuu boteista, ei ihmisistä. Jotkin näistä boteista suorittavat esimerkiksi hakukoneiden indeksointia ja ovat siis markkinoijalle tärkeitä, mutta mukaan mahtuu myös roskapostia levittäviä ja analytiikkaa vääristäviä botteja. Kun tunnistamaton botti lukee sisältöäsi, klikkaa mainoksiasi tai lataa oppaitasi, se vaikeuttaa sivustoanalytiikan tulkintaa. Oikeilta ihmisiltä vaikuttavat bottitilit vääristävät vuorovaikutusta myös sosiaalisessa mediassa.

Suurten kielimallien (LLM) ja generatiivisten tekoälyjen (kuten ChatGPT, Sora ja Midjourney) yleistyessä, kuka tahansa voi tuottaa massoittain tekstiä, kuvia ja videoita. Tämä on johtanut siihen, että yleismaailmallisen ja pinnallisen sisällön määrä on kasvanut eksponentiaalisesti. Tämä mössö tekee laadukkaan ja ihmisvetoisen sisällön löytämisestä entistä haastavampaa. Vaikka internet ei olekaan kuollut, se on harmillisesti aika tukossa.

Vaikutus markkinointiin:

Vastaus kysymykseen ”Miksi panostaa sisältöön, jos yleisö on ’kuollut’?” on yksinkertainen: Koska ihmisiä on internetissä edelleen, ja he tarvitsevat laadukasta, luotettavaa sisältöä enemmän kuin koskaan.

Tekoälymössön ja bottien verkossa laatu nousee entistä tärkeämpään asemaan. DIT-aikakaudella kuluttajat ovat entistä epäluuloisempia, ja he etsivät todisteita aitoudesta ja inhimillisyydestä. Se, joka pystyy todistamaan olevansa aito toimija, tarjoaa syvällistä asiantuntemusta ja tarjoaa ihmiseltä ihmiselle -sisältöä, voittaa luottamuksen ja huomion. Strategian on muututtava volyymista vaikuttavuuteen.

2 Sisältömarkkinoinnin vasta-isku: Aitous ja arvo

Kun tekoäly uhkaa tehtailla geneeristä sisältöä 24/7, ihmislähtöisyys on markkinoijan vahvin ase.

Ihmisarvo on uusi SEO-tekijä (Human-Centric Content)

Nykyisessä ympäristössä puhdas faktatieto ei riitä. Tekoäly on siinä jo melko hyvä. Sen sijaan yrityksen kannattaa panostaa:

• Syvällisyyteen: Paneudu aiheeseen niin perusteellisesti, ettei tekoäly pysty sitä helposti toistamaan.
• Kokemukseen: Sisällytä yrityksesi tai asiantuntijoidesi ainutlaatuista tietoa, jota on kerrytetty vuosien käytännön työllä.
• Alkuperäisyyteen: Tuota sellaista sisältöä, jota ei ole koskaan ennen julkaistu (esim. omat tutkimukset, mielipiteet, case-esimerkit).

Sisältö täytyy luoda ihmiseltä ihmiselle -periaatteella. Haastattelut, vahvat mielipidekirjoitukset ja aidot case-esimerkit ovat esimerkkejä sisällöstä, jota tekoäly ei pysty replikoimaan uskottavasti.

”Show, Don’t Tell” – hyödynnä sisällön monet muodot

Puhdas, tekstimuotoinen blogikirjoitus on tekoälylle helpoin sisältömuoto. Erotautuakseen markkinoijan tulee panostaa sisältömuotoihin, joissa ihmisen kädenjälki on selvä ja todennettavissa:

• Videot: Kasvot, ääni ja aito esiintyminen rakentavat luottamusta.
• Podcastit: Syvälliset keskustelut ja asiantuntijavierailut todistavat ihmisläsnäolon.
• Live-tapahtumat/Webinaarit: Mahdollisuus vuorovaikutukseen todistaa sisällön ajankohtaisuuden ja aitouden.
• Dataan pohjautuvat raportit: Omat kyselyt, tilastot ja analyysit luovat erittäin korkean kynnyksen tekoälykilpailulle.

Nämä formaatit todistavat yleisölle, että sisällön takana on aito ihminen tai yritys, joka on valmis käyttämään aikaa ja resursseja aidon arvon tuottamiseen. Varaudu kuitenkin siihen, että ne myös vaativat sisällön tuottajalta enemmän aikaa ja resursseja.

3 Tekoälyn käyttö vastuullisesti: työkaluna, ei tuottajana

Tekoälyn tuomitseminen kokonaan ei ole realistista eikä järkevää. Avain on sen käyttäminen työkaluna tehostamaan ihmistyötä, ei korvaamaan sitä.

Tekoäly markkinoinnin tehostajana

Tekoälyä tulisi hyödyntää rutiinitehtäviin, jotta markkinoijilla jää enemmän aikaa luovaan ja strategiseen työhön:

• Rutiinit: Oikoluku, kieliopin tarkistus, sisällön kääntäminen.
• Analyysi: Avainsanaideointi, trendien tunnistaminen suurista datamassoista.
• Luonnostelu: Karkeiden luonnosten tai runkojen laatiminen.

Varoituksen sana: Vältä ”kopioi-liitä”-mentaliteettia. Jokaisen tekoälyllä luodun tekstin tai luonnoksen kannattaa aina käydä läpi kriittinen ihmistarkistus ja editointi, joka lisää siihen yrityksen oman äänen ja asiantuntemuksen.

Faktantarkistus ja avoimuus

Tekoälyn hallusinaatiot, eli perättömän tiedon tuottaminen, ovat iso riski yritykselle. Korosta tiedon faktantarkistuksen ja lähteistämisen tärkeyttä. Varmista, että kaikki sisältö on 100 % paikkansapitävää ja että se perustuu luotettaviin lähteisiin.

Lisäksi markkinoijan on hyvä pohtia läpinäkyvyyttä. Jos sisältö on täysin ihmisen tekemää, se alkaa olla jo ylpeilyn aihe. Jos se on osittain tekoälyllä luotu, kannattaako se merkitä? Tällä hetkellä selkeästi ihmisen tuottaman sisällön jakaminen ja korostaminen voi olla jopa kilpailuetu.

4 Sisältöstrategian keskittäminen yleisöön

Keskity pienempiin yhteisöihin ja markkinarakoihin

Yleismaailmallinen ”slop” ei palvele erikoisalojen tarpeita. Ihmiset hakeutuvat internetin nurkkauksiin, joissa he voivat käydä aitoja keskusteluja (esim. Slack- ja Discord-ryhmät, erikoisfoorumit, suljetut LinkedIn-ryhmät).

Sisältömarkkinoinnin tulee tähdätä näiden yleisöjen tarkasti rajattuihin tarpeisiin. Tuottamalla erittäin spesifiä, korkean arvon sisältöä kapealle yleisölle, yritys luo heti vahvan aitoussuhteen, jota tekoäly ei pysty rikkomaan.

Luottamus ja auktoriteetti

Tekoälyn sarjatuuttaaman kontsan aikana yritysten suurin valuutta on luottamus.

Várrin kaltaisen toimiston tehtävä on rakentaa asiakkaille strategia, jolla osoitetaan asiantuntemusta, auktoriteettiä ja avoimuutta. Tämä liittyy vahvasti myös Googlen korostamaan E-E-A-T-periaatteeseen (Experience, Expertise, Authoritativeness, Trustworthiness – Kokemus, Asiantuntemus, Auktoriteetti, Luotettavuus).

Tuottamalla sisältöä, joka osoittaa yrityksesi omaavan kokemusta ja asiantuntijuutta, varmistat, että sisältösi erottuu epämääräisestä bottimassasta ja saa ansaittua näkyvyyttä.

Ota ohjat käsiisi

Älä anna tekoälymössön tai kuolleen internetin pelon lamaannuttaa markkinointiasi. Nyt on aika siirtyä strategiaan, jossa ihmislähtöisyys, aitous ja syvällinen arvo ovat keskiössä.

Ota meihin yhteyttä! Me autamme sinua luomaan ihmislähtöisen sisältöstrategian, joka hyödyntää yrityksesi ammattitaidon ja asiantuntijuuden sisältömarkkinoinnissa.